Ilmainen Oikeusavustaja

Oikeusavustaja Ilmainen

Oikeusavusta annetun valtioneuvoston asetuksen (388/2002, oikeusapuasetus) 21 §:n mukaan oikeusapu voidaan oikeusapu-päätöksessä rajata määrättyihin toimenpiteisiin ja määrättyyn tuntimäärään, jos se on perusteltua ottaen huomioon asian laatu ja merkitys, riidan kohteen arvo sekä olosuhteet kokonaisuudessaan. Korkein oikeus on kuitenkin ratkaisussaan 2012:15 katsonut, että oikeusaputoimistolla ei ole tuomioistuinasiassa oikeutta rajoittaa myönnettävän oikeusavun tuntimäärää. Oikeusapulain säännökset, joiden nojalla oikeus-apuasetus on annettu, eivät sisältäneet valtuutusta säätää asetuksella mahdollisuudesta rajata oikeusapu oikeusaputoimiston päätöksellä aikaperusteisesti. Koska oikeusapuasetuksen 21 §:ssä säädetty oikeusavun rajaaminen määrättyyn tuntimäärään ei perustunut perustuslain 80 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla laissa olevaan valtuutukseen, säännöksen katsottiin olevan ristiriidassa perustuslain kanssa eikä sitä perustuslain 107 §:n mukaan saanut näiltä osin soveltaa.

Edellä esitettyyn nähden Korkein oikeus katsoo, ettei lainsäädännöstä tai oikeuskäytännöstä seuraa estettä sille, että asianosaiset voivat sopia asian myös oikeudenkäyntikulujen osalta silloinkin, kun toisella osapuolella on oikeusapu. Esteenä asian sopimiselle oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta ei voida pitää yksinomaan sitä, että oikeusapulain esitöissä (HE 82/2001 vp s. 110) todetuin tavoin tuomioistuin lausuu oikeusapulain 22 §:ssä tarkoitetusta valtion varoista maksettujen kustannusten korvausvelvollisuudesta valtiolle myös omasta aloitteestaan.

A:n tekemän ratkaisupyynnön perusteella asia on siirtynyt hovioikeuden tutkittavaksi. Hovioikeus on katsonut päätöksessään, ettei oikeusaputoimisto voi tuomioistuinasiassa rajoittaa myönnettävän oikeusavun määrää alle 80 tunnin. Hovioikeus on muuttanut oikeusaputoimiston päätöstä siten, että oikeusapu kattaa avustajan toimenpiteet enintään 80 tunnilta.

Ilmainen Oikeusavustaja

Hallinto-oikeuden päätökseen on virheellisesti kirjattu, että aikaisemman sopimuksen päälähtökohtana on kunnan työntekijöiden kuntosalin käyttö puoleen hintaan sekä opiskelijoiden, lukiolaisten ja yläasteen oppilaiden ilmainen kuntosalin käyttö.

Suunniteltu myynninedistämiskampanja. A Oy on suunnitellut aloittavansa uuden markkinointikampanjan tarkoituksenaan yhtiön liittymäsopimusten lisääminen. Tähän myynninedistämiskampanjaan kuuluu, että A Oy:n yksityisasiakkaat saavat 200 markalla ilmaista puheaikaa jokaisesta yhtiölle tuomastaan uudesta liittymäasiakkaasta. Ilmaisen puheajan saamisen edellytyksenä on, että sen saajalla on A Oy:n liittymä. Muutoin ilmaisen puheajan hyödyntäminen ei ole mahdollista. Ilmaisen puheajan saa, jos uuden asiakkaan liittymä on auki vielä yhden kuukauden jälkeen. Ilmaista puheaikaa ei hyvitetä asiakkaalle rahana tai muuna etuutena kuin puheaikana. Ilmaisella puheajalla ei ole vaikutusta kiinteisiin liittymämaksuihin eikä palveluveloituksiin, kuten numerotiedustelusta tai ulkomaanpuheluista veloitettaviin korvauksiin. Lisäksi asiakkaalle asetetaan mahdollisesti jokin aikaraja, johon mennessä ilmainen puheaika on käytettävä. Jos ilmainen puheaika ylittää laskutuskauden aikana soitetuista puheluista aiheutuvan veloituksen, ylijäävä määrä voidaan käyttää seuraavina kuukausina.

Korkein oikeus toteaa, ettei oikeusapulain 5 §:ään sisälly valtuutusta antaa asetuksella tarkempia määräyksiä säännöksen soveltamisesta. Edellä kohdassa 6 mainitut oikeusapulain säännökset, joiden perusteella oikeusapuasetus on annettu, eivät myöskään sisällä valtuutusta säätää asetuksella mahdollisuudesta rajata oikeusapu oikeusaputoimiston päätöksellä aikaperusteisesti alle 80 tunnin. Kyse ei myöskään ole oikeusapulain 29 §:ssä tarkoitetuista lain täytäntöönpanoon liittyvistä määräyksistä. Pykälää koskevissa esitöissä on todettu, että säännöksen sisältämää yleistä asetuksenantovaltuutusta tulisi tulkita suppeasti (HE 82/2001 vp s. 119). Oikeusapuasetuksen 21 §:ssä säädetty mahdollisuus rajata oikeusapu myös määrättyyn tuntimäärään ei siten perustu laissa olevaan valtuutukseen. Tämän vuoksi oikeusapuasetuksen 21 §:n edellä todettu säännös on ristiriidassa perustuslain kanssa eikä pykälää sen vuoksi perustuslain 107 §:n mukaan saa näiltä osin soveltaa. Näin ollen kysymys oikeusaputoimiston oikeudesta tuomioistuinasiassa rajoittaa oikeusapupäätöksessä myönnettävää oikeusapua alle 80 tunnin tuntimäärään on ratkaistava oikeusapulain 5 §:n perusteella.

Maksuton Oikeusapu

Hovioikeuden päätöstä muutetaan. Oikeusaputoimiston A:lle myöntämä oikeusapu ja oikeustieteen kandidaatti K:n avustajanmääräys jäävät voimaan.

Silloin kun kysymys on ulkomailla käsiteltävistä asioista, oikeusapulain 5 §:n 1 ja 2 momentin yleisiä säännöksiä oikeusavun sisällöstä tai aikarajoituksesta ei sovelleta, vaan sovellettaviksi tulevat pykälän 3 momentissa olevan viittauksen mukaisesti lain 23 §:n säännökset. Kuten edellä on selostettu, näissä asioissa oikeusaputoimiston myöntämän oikeusavun sisältö määräytyy suoraan lain nojalla. Oikeus-aputoimiston oikeutta rajata oikeusapu määrättyyn tuntimäärään ei voida perustaa 23 §:n 1 momenttiin.

Valituksessaan hovioikeudelle A vaati ensisijaisesti, että oikeusapu myönnetään myös siltä osin kuin vakuutusyhtiö oli ilmoittanut kuittaavansa suorittamastaan korvauksesta maksamattomat vakuutusmaksut 646,84 euroa. Toissijaisesti A vaati, että oikeusapu myönnetään koskemaan rajoituksetta koko asiaa.

Ilmainen Oikeusapu Neuvonta

Viralliselle syyttäjälle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan virallinen syyttäjä vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan ja oikeusapu myönnetään siten, että se kattaa avustajan toimenpiteet enintään yhdeltä tunnilta.

Oikeusapulaissa on muut kuin tuomioistuimessa käsiteltävät asiat asetettu eräissä suhteissa toiseen asemaan kuin tuomioistuinasiat. Oikeusapulain 8 §:n mukaan vain tuomioistuinasioissa voidaan avustajaksi määrätä yksityinen avustaja. Oikeusapulain 13 §:n 3 momentin mukaan hallintotuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa myönnetty oikeusapu ei käsitä aikaisemmassa hallintomenettelyssä eikä hallintolainkäyttölain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa lainkäyttöviranomaisessa suoritettuja toimenpiteitä eikä vakuutusoikeudessa myönnetty oikeusapu sitä edeltäneen käsittelyn toimenpiteitä.

A vaati, että hovioikeuden ja käräjäoikeuden päätökset kumotaan ja että hänelle myönnetään oikeusapu myös siltä osin kuin hänellä ei ole oikeutta saada korvausta kuluistaan oikeusturvavakuutuksesta ja että valtion varoista suoritetaan palkkiona oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuuden 168 euron lisäksi vakuutusyhtiön kuittaama 646,84 euroa. Vaihtoehtoisesti A vaati, että hänelle myönnetään oikeusapu oikeusturvavakuutuksesta huolimatta ja valtion varoista maksetaan palkkio hänen avustajalleen.

Oikeusneuvonta Maksuton

Oikeusaputoimisto myönsi A:lle oikeusapua oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuuteen ja määräsi hänelle avustajan. Sen sijaan se hylkäsi pyynnön oikeusavun saamisesta vakuutusyhtiön kuittaamaan määrään. Oikeusapupäätöksen perusteluissa todettiin, että kysymyksessä olevassa tapauksessa oikeusturvaetuus ei ollut asian kattava ja oikeusapu olisi voitu myöntää koko asiaan. Esitetty hakemus oli kuitenkin oikeusapulain 3 §:n 3 momentin sanamuodon vastainen, eikä oikeusapua voitu hakemuksen mukaisesti myöntää.

Oikeusapulain 5 §:n yksityiskohtaisista perusteluista ilmenee (HE 82/2001 vp s. 81 ja 82), että oikeusavun rajaus määrättyihin toimenpiteisiin voidaan tehdä jo oikeusapupäätöksessä, jos asian hoitamisen edellyttämät tarpeelliset toimenpiteet ovat jo tuossa vaiheessa tiedossa. Asian laadusta ja hakijan yksilöllisistä ominaisuuksista riippuen oikeusapu voidaan rajata esimerkiksi vain neuvontaan tai tarpeellisten asiakirjojen laadintaan, jos hakija kykenee muutoin hoitamaan asiaansa itse tuomioistuimessa. Sen sijaan yksittäisten toimenpiteiden ja niihin käytetyn tuntimäärän tarpeellisuuden arvioi jälkikäteen tuomioistuin, mikäli ne pysyvät 5 §:n 2 momentin mukaisen 80 tunnin enimmäismäärän puitteissa. Sama lähtökohta ilmenee selkeästi myös yksityisen avustajan palkkiota ja kulukorvausta säätelevästä lain 17 §:stä ja sen yksityiskohtaisista perusteluista (HE 82/2001 vp s. 102 ja HE 103/2008 vp s. 6). Edellä mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei oikeusaputoimisto voi oikeusapulain 5 §:n nojalla rajata oikeusapua määrättyyn tuntimäärään.

Ilmainen Oikeusaputoimisto

Riippumatta siitä, onko hankinta verrattavissa puitejärjestelyyn vai ei, oleellinen tieto tarjousta laadittaessa on se, kuinka laajaksi hankinta muodostuu. Julkisen avustuksen hakemismahdollisuuden vuoksi potentiaalisilla käyttäjäorganisaatioilla on kannustin liittyä hankintaan ja lisätä asiointipalveluidensa määrää. Lisäksi tarjouspyynnössä ilmoitetusta poiketen palvelu on hankintayksikön mukaan käyttäjäorganisaatiolle ilmainen, mikä sekin kannustaa kasvattamaan hankinnan laajuutta.

Oikeusapulain 5 §:n 1 momentista ilmenivät oikeusapuun kuuluvat avustajan toimenpiteet. Oikeusapu voitiin rajata koskemaan määrättyjä toimenpiteitä. Lisäksi 2 momentissa todettiin, että oikeusapu kattaa avustajan toimenpiteet enintään 80 tunnilta. Asiaa käsittelevä tuomioistuin voi kuitenkin päättää, että oikeusavun antamista jatketaan.

Korkeimman oikeuden ratkaistavana on kysymys siitä, ovatko asianosaiset voineet sovintosopimuksessaan sitovasti sopia myös oikeudenkäyntikuluista, kun A:lle oli myönnetty oikeusapu.

Ilmainen Oikeusapu

Käräjäoikeus tutki ratkaisupyynnön ja totesi perusteluissaan, että oikeusapulain 3 §:n 3 momentin mukaan oikeusapu voitiin myöntää muun muassa vakuutuksen omavastuuosuuden kattamiseen, jos hakija oli taloudellisen asemansa perusteella oikeutettu oikeusapuun korvauksetta. A:lla oli esitetyn selvityksen mukaan oikeusturvavakuutus. Vakuutusyhtiö oli ilmoittanut korvaavansa asian hoitamisesta aiheutuneet välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut

Harkittaessa oikeusavun määräämistä lakkaamaan sekä sitä, onko tällainen päätös syytä tehdä taannehtivasti, on kiinnitettävä huomiota muun muassa siihen, minkälaisesta oikeusavun edellytyksen puutteesta on kysymys ja mistä tarve muuttaa aikaisempaa ratkaisua johtuu. Silloinkin, kun asiaa tuomioistuimessa käsiteltäessä voidaan todeta oikeusavun edellytysten puuttuneen, tuomioistuimella on oikeusapulain 16 §:n 1 ja 2 momentin sanamuodosta ilmenevin tavoin harkintavaltaa sen suhteen, määrätäänkö oikeusapu lakkaamaan taannehtivasti.

Tapaturmalautakunta on hallintolainkäyttölain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu lainkäyttöviranomainen. Tapaturmalautakunnassa tapahtuneen käsittelyn osalta on siten kysymys sellaisista julkisen oikeusavustajan toimenpiteistä, joihin ei voitaisi määrätä yksityistä avustajaa. Tässä suhteessa tapaturmalautakunnassa tapahtuva asian käsittely on oikeusapulaissa rinnastettu hallintomenettelyyn. Julkisen oikeusavustajan hallintoasioissa tai muissa niin sanotuissa ulkoprosessuaalisissa asioissa antama oikeusapu on yhteiskunnan tarjoamaa peruspalvelua, josta aiheutuvat kustannukset, siltä osin kuin ne eivät kuulu oikeusapua saaneen maksettaviksi, jäävät valtion vahingoksi.